Piirustustarvikkeiden valinta lähtee liikkeelle siitä, mitä ollaan piirtämässä ja millä alustalla – muuten kaapista löytyy pian kymmeniä puolikäytettyjä kyniä, joiden ero ei koskaan selvinnyt. Lyijykynät, hiilet ja tussit toimivat kukin eri tavalla, ja oikea valinta säästää sekä rahaa että turhautumista.
Miksi piirustusväline vaikuttaa lopputulokseen
Moni aloittelija ostaa ensimmäisen vastaan tulevan kynäpaketin ja ihmettelee, miksi jälki ei vastaa mielikuvaa. Todellisuudessa lyijykynä, hiili ja tussi tuottavat aivan erilaisen viivan, ja niiden käyttäytyminen paperilla vaihtelee kovuuden, pigmentin ja sideaineen mukaan.
Kun tuntee välineiden perusominaisuudet, osaa valita oikean työkalun oikeaan tarkoitukseen – luonnostelu, varjostus, ääriviivat tai tarkka yksityiskohta vaativat kaikki hieman erilaista otetta.
Lyijykynät – kovuusasteikko haltuun
Lyijykynissä käytetään kansainvälistä H- ja B-asteikkoa, joka kertoo kynän kovuuden ja tummuuden. H-kynät (H, 2H, 4H) ovat kovia ja tuottavat vaalean, tarkan viivan – näitä käytetään teknisessä piirtämisessä ja luonnosten pohjapiirroksissa. B-kynät (B, 2B, 6B, 8B) ovat pehmeitä ja tummia, ja niillä syntyy rikas, samettinen jälki, joka sopii varjostukseen ja ilmaisuvoimaiseen piirtämiseen.
HB ja F sijoittuvat asteikon keskelle ja toimivat hyvin yleiskäytössä, esimerkiksi muistiinpanoissa tai peruspiirroksissa. Aloittelijalle riittää usein pieni setti: HB, 2B ja 4B kattavat suurimman osan tarpeista ilman, että tarvitsee sijoittaa heti 12 kynän sarjaan.
Yleinen virhe on painaa kovaa kynää liian voimakkaasti paperiin – tulos on kiiltävä ura, joka ei tummu vaikka kuinka painaisi. Kovat kynät kannattaa käyttää kevyellä otteella, ja tummuus haetaan pehmeämmillä kynillä.
Hiilet – ilmaisuvoimaa ja sotkuisuutta
Piirustushiili jakautuu karkeasti kolmeen tyyppiin: puuhiili (vine charcoal), puristettu hiili (compressed charcoal) ja hiilikynät (charcoal pencil). Puuhiili on kevyintä ja helpoiten pyyhittävää – se sopii hahmotteluun ja isojen massojen luonnosteluun. Puristettu hiili on tummempaa ja tarttuu paperiin voimakkaammin, jolloin syntyy syviä, samettisia mustia alueita.
Hiilikynät ovat siistein vaihtoehto, sillä hiili on puukuoren sisällä kuten tavallisessa lyijykynässä – tarkkuutta vaativiin yksityiskohtiin tämä on paras valinta. Hiilityöskentelyssä kannattaa varautua sotkuun: kiinnitesuihke (fiksatiivi) suojaa valmista työtä tuhriutumiselta, ja käsien pesu tai suojakäsineet kannattavat pidemmässä sessiossa.
Moni luulee, että hiili sopii vain vakavaan taideharrastukseen, mutta se toimii erinomaisesti myös nopeaan luonnosteluun ja lasten maalaustuokion rinnalla tarjottavana vaihtoehtona, kun halutaan kokeilla erilaista jälkeä perinteisten vesivärien lisäksi.
Tussit – tarkkuutta ja tasaista viivaa
Piirustustussit eroavat toisistaan kärjen muodon ja musteen koostumuksen perusteella. Fineliner-tussit tuottavat tasaisen, ohuen viivan ja sopivat hand lettering -tyyppiseen tarkkaan työskentelyyn – aiheesta löytyy lisää calligrafiaa käsittelevästä artikkelista. Sivellintussit (brush pen) jäljittelevät siveltimen liikettä ja soveltuvat ilmeikkääseen käsialaan ja kuvitukseen.
Pigmenttimusteella täytetyt tussit kestävät valoa ja vettä paremmin kuin väriainepohjaiset versiot, mikä on tärkeää, jos työn päälle aiotaan myöhemmin lisätä akvarellivärejä. Halvemmissa tusseissa muste saattaa vuotaa tai haalistua ajan myötä, joten arkistokelpoiseen työhön kannattaa valita laadukkaampi vaihtoehto.
Paperin merkitys – usein unohdettu tekijä
Väline ei toimi tyhjiössä, vaan paperin karkeus ja paksuus vaikuttavat suoraan lopputulokseen. Hiilelle ja pehmeille lyijykynille sopii karkeampi, ”hampaallinen” paperi, joka pitää pigmentin kiinni. Tusseille taas kannattaa valita sileä, tiivis paperi, jotta muste ei leviä eikä imeydy läpi.
Liian ohut paperi läpäisee tussin musteen seuraavalle sivulle, mikä on yleinen pettymyksen aihe erityisesti muistikirjatyöskentelyssä. Oikean paperin valinta kannattaa tehdä yhdessä piirustusvälineen kanssa, ei jälkikäteen.
Yleinen myytti: kalliimpi kynä on aina parempi
Monet olettavat, että hintavampi merkkituote takaa automaattisesti paremman jäljen. Todellisuudessa erot syntyvät usein käyttötarkoituksesta, ei hinnasta – edullinen HB-kynä toimii muistiinpanoihin yhtä hyvin kuin kallis taiteilijan sarja, ja aloittelijan kannattaa ennemmin panostaa muutamaan hyvin valittuun kovuusasteeseen kuin isoon settiin, josta suurin osa jää käyttämättä.
Sen sijaan pigmentin laatu vaikuttaa selvästi enemmän silloin, kun työ on tarkoitus säilyttää pitkään tai altistaa valolle – tällöin kannattaa panostaa laatuun nimenomaan pysyvyyden, ei merkin, perusteella.
Askel askeleelta: sopivan välineen valinta omaan projektiin
Ensin kannattaa määritellä, mitä ollaan tekemässä: nopea luonnos, valmis taideteos vai tarkka tekninen piirros. Luonnosteluun riittää HB tai 2B-kynä ja tavallinen luonnoslehtiö.
Varjostusta ja syvyyttä vaativaan työhön kannattaa hankkia 2-3 pehmeän kynän tai hiilen valikoima, esimerkiksi 2B, 4B ja puristettu hiili. Tarkkoihin ääriviivoihin ja kuvitukseen sopii ohut fineliner, kun taas ilmeikkääseen käsialaan tai sarjakuvatyyliin sivellintussi on luontevampi valinta.
Lopuksi kannattaa testata muutamaa vaihtoehtoa pienellä paperinpalalla ennen isompaa hankintaa – jälki paljastaa nopeasti, sopiiko väline omaan käteen ja tyyliin.
UKK
Mikä lyijykynän kovuusaste sopii aloittelijalle?
HB on hyvä yleiskynä, mutta jo pelkkä 2B tuo mukaan enemmän ilmaisuvoimaa varjostukseen. Aloittelijalle suositellaan usein pientä settiä, jossa on HB, 2B ja 4B.
Miksi hiilipiirros pitää suojata fiksatiivilla?
Hiili on irtonaista pigmenttiä, joka ei sitoudu paperiin ilman sidosainetta – ilman fiksatiivia työ tuhriutuu helposti kosketuksesta tai säilytyksessä. Suihke muodostaa ohuen suojakalvon, joka kiinnittää pigmentin paikoilleen.
Miksi tussin muste läpäisee paperin?
Yleisin syy on liian ohut tai imukykyinen paperi, joka ei kestä musteen määrää. Ratkaisu on valita paksumpi tai tussikäyttöön suunniteltu paperi sekä tarvittaessa laittaa suojapaperi alle.
Yhteenveto
Piirustustarvikkeiden valinta ei ole arvailua, kun tuntee lyijykynien kovuusasteikon, hiilen eri muodot ja tussien käyttötarkoitukset. Pieni, harkittu valikoima toimii paremmin kuin suuri kokoelma satunnaisia tarvikkeita, ja paperin valinta kannattaa aina tehdä käytettävän välineen ehdoilla. Kun perusteet ovat hallussa, seuraava askel on kokeilla eri yhdistelmiä ja löytää oma tapa työskennellä.