Koulun alkamisen askartelut – nimikoinnit ja koristeet

Koulun alkamisen askartelut – nimikoinnit ja koristeet

Koulun alkamisen askartelut kannattaa aloittaa viimeistään pari viikkoa ennen ensimmäistä koulupäivää, koska nimikoinnit ja koristeet vievät aina enemmän aikaa kuin etukäteen arvioi. Tämä opas on tehty vanhemmille, joiden lapsi aloittaa eskarin tai ensimmäisen luokan, sekä kaikille, jotka haluavat koulutavaroiden pysyvän tallessa koko lukuvuoden. Saat ohjeet vaatteiden, välineiden ja vihkojen nimikointiin sekä ideoita koristeisiin, jotka kestävät repun ja eteiskaapin kovan kulutuksen.

Suomessa lukuvuosi alkaa useimmissa kunnissa elokuun puolivälin tienoilla. Viimeiset heinäkuun viikot ja elokuun alku ovat siis askartelupöydän kiireisintä aikaa, ja silloin myös askarteluliikkeiden nimilappu- ja tussihyllyt tyhjenevät nopeimmin.

Mitä koulun alussa oikeasti kannattaa nimikoida

Suomalainen perusopetus on maksutonta. Koulu antaa oppikirjat, vihkot, kynät ja kumit, joten kotona nimikoitavaa on vähemmän kuin moni ensimmäistä kertaa luulee. Tärkeimpiä ovat vaatteet, reppu, penaali, juomapullo, eväsrasia retkipäiviä varten sekä liikuntavarusteet.

Juuri vaatteet katoavat. Koulujen löytötavaralaatikot täyttyvät jo syyskuussa välikausihousuista, pipoista ja kuravarusteista, ja luokassa voi olla viisi samanlaista Reiman tai Lassien takkia samassa värissä. Nimetön vaate palaa omistajalleen harvoin, nimikoitu yleensä parissa päivässä.

Kokenut vanhempi tekee ensin listan siitä, mitä lapsi oikeasti vie kouluun, ja nimikoi vasta sitten. Näin vältät tilanteen, jossa iltakaudet kuluvat kotikäyttöön jäävien sukkien merkitsemiseen.

Koulun alkamisen askartelut vaatteisiin – tussit, silityskuvat ja nimilaput

Vaatteiden nimikointiin on neljä päätapaa: tekstiilitussi, silitettävät nimilaput, ommeltavat kudotut nimilaput ja kiinnitettävät tarranimilaput. Jokaisella on paikkansa, eikä yksi menetelmä sovi kaikkiin kankaisiin.

Tekstiilitussi on nopein ja halvin vaihtoehto. Pyykkitussi, kuten Edding 8040, maksaa tyypillisesti 4-7 €, ja yhdellä tussilla merkitsee helposti koko perheen vaatteet. Valikoimaa voi vertailla tekstiilitussien tuotealueella. Kirjoita pesulapun valkoiselle puolelle tai vaatteen sisäsaumaan, ei suoraan värilliselle kankaalle, jossa teksti hukkuu.

Silitettävät nimilaput maksavat verkossa ja liikkeissä noin 10-25 € sadan kappaleen erältä. Ne näyttävät siisteiltä ja kestävät puuvillassa kymmeniä pesuja. Fleecessä, softshellissä ja kuoritakeissa ne kuitenkin irtoavat, koska näitä materiaaleja ei saa silittää riittävän kuumalla. Ulkovaatteisiin kannattaa siksi ommella kudottu nimilappu muutamalla pistolla tai kirjoittaa nimi tussilla pesulappuun.

Jos haluat tehdä nimikoinneista persoonallisempia, kangasvärit ja sabluunat toimivat esimerkiksi kangaskassissa tai jumppapussissa. Kiinnitysohjeista ja eri värityypeistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kankaanmaalauksesta ja tekstiiliväreistä.

Myytti: tavallinen permanent-tussi käy vaatteisiin

Yleinen väärinkäsitys on, että mikä tahansa ”permanent”-merkitty tussi, kuten Sharpie tai Staedtler Lumocolor permanent, pysyy kankaassa samalla tavalla kuin tekstiilitussi. Ei pysy. Nämä tussit on tehty muoville, lasille ja metallille, ja kankaassa jälki haalistuu muutamassa 60 asteen pesussa harmaaksi varjoksi tai leviää kuitujen läpi.

Toisin päin sama tussi on erinomainen. Juomapulloihin, eväsrasioihin ja muovisiin penaaleihin permanent-tussi on juuri oikea valinta. Työkalu ratkaisee materiaalin mukaan, ei nimen perusteella.

Juomapullot, penaalit ja kumisaappaat

Muovisiin ja metallisiin tavaroihin vedenkestävät nimitarrat ovat siistein ratkaisu. Pesukonekestävät tarrat maksavat noin 15-20 € erältä. Edullisempi tapa on kirjoittaa nimi permanent-tussilla ja vetää päälle pala kirkasta kontaktimuovia tai pakkausteippiä, jolloin teksti ei kulu sormenjäljissä.

Kumisaappaisiin nimi kirjoitetaan varren sisäpuolelle yläreunaan, josta se näkyy saappaan pysyessä jalassa tai naulakossa. Pohjaan kirjoitettu nimi kuluu pois parissa viikossa. Penaaliin sopii kankaasta tai huovasta leikattu nimikirjainmerkki, ja vetoketjun vetimeen voi pujottaa helmistä tehdyn nimiriipuksen.

Poikkeus koskee omia kyniä. Jos lapsi vie kouluun omat puuvärit, raaputa kynän yläpäästä mattoveitsellä pieni pala maalia pois ja kirjoita nimikirjaimet puuhun lyijykynällä tai ohuella tussilla. Tämä merkintä ei irtoa koskaan.

Vihkojen ja kirjojen päällystys kotona

Koulu jakaa vihkot ensimmäisellä viikolla, joten päällystys kannattaa tehdä vasta silloin. Lainakirjoja ei aina saa päällystää liimautuvalla kontaktimuovilla, joten tarkista käytäntö opettajalta ennen kuin ostat rullaa.

Irtonainen paperipäällys sopii kaikkiin kirjoihin. Hyvä materiaali on 90-120 g/m² paperi tai ohut kartonki. Paperilaaduista kerrotaan tarkemmin askartelupaperin valintaa käsittelevässä artikkelissa. Näin päällystys onnistuu:

1. Avaa kirja paperin päälle ja jätä joka sivulle noin 5 cm varaa.
2. Taita ylä- ja alareuna kirjan korkeuteen tiukaksi taitteeksi.
3. Työnnä kannet taitteiden muodostamiin taskuihin.
4. Sulje kirja ja tarkista, ettei päällys kiristä selkämystä.
5. Liimaa kanteen nimitarra, äläkä kirjoita suoraan päällyspaperiin.

Viimeinen kohta on tärkeä. Päällys repeää usein ennen kevättä, ja tarran saa siirrettyä uuteen päällykseen.

Koristeet ensimmäiseen koulupäivään

Ekaluokkalaisen ensimmäinen koulupäivä kuvataan monessa suomalaisessa kodissa kotiportailla repun kanssa. Kartongista ja tarrakirjaimista askarreltu kyltti, jossa lukee esimerkiksi ”1. luokka” ja vuosiluku, tekee kuvasta muiston, johon palataan ylioppilasjuhlissa.

Huovasta leikattu reppuriipus on 30 minuutin projekti. Leikkaa kaksi samanlaista muotoa, ompele reunat yhteen etupistoin, täytä vähällä vanulla ja kirjo tai liimaa päälle nimikirjaimet. Huopariipus kestää kosteutta paremmin kuin paperinen.

Saksalaisesta perinteestä voi lainata koulutötterön. Suuresta kartongista rullattu, tarroilla ja silkkipaperilla koristeltu tötterö täytetään kynillä, kumeilla ja pienillä herkuilla, ja se on mukava yllätys myös kakkosluokan aloittajalle.

Yleisimmät virheet nimikoinnissa ja koristeissa

Ensimmäinen virhe on koko nimen kirjoittaminen näkyvälle paikalle repun tai takin ulkopuolelle. Vieras ihminen voi kutsua lasta nimeltä, mikä hämmentää pientä koululaista. Ulkopuolelle riittävät etunimen alkukirjain tai tunnistettava kuvio, ja koko nimi kirjoitetaan sisäpuolelle.

Toinen virhe on tussin testaamatta jättäminen. Kokenut nimikoija kirjoittaa ensin nimen vanhaan sukkaan, pesee sen kerran ja tarkistaa jäljen. Moni tekstiilitussi vaatii silityskiinnityksen, ja ohje löytyy pakkauksesta.

Kolmas virhe on liian aikainen nimikointi. Kesällä ostettu takki saattaa olla väärää kokoa elokuussa, ja nimetöntä vaatetta on helpompi vaihtaa tai myydä eteenpäin.

UKK

Millä nimikoin vaatteet, jotta nimi kestää pesussa?
Tekstiilitussi tai ommeltava kudottu nimilappu kestää pisimpään. Silitettävät nimilaput sopivat puuvillaan, mutta eivät fleeceen eivätkä tekniseen ulkoiluvaatteeseen.

Pitääkö koulutarvikkeet ostaa itse ennen koulun alkua?
Ei pääsääntöisesti. Suomalainen koulu antaa oppikirjat, vihkot ja kynät. Itse hankitaan yleensä reppu, penaali, juomapullo, liikuntavarusteet ja säänmukaiset vaatteet.

Kuinka kauan nimikointiin kannattaa varata aikaa?
Ekaluokkalaisen vaatteiden ja tavaroiden nimikointiin kuluu tyypillisesti 2-4 tuntia. Jaa työ kahdelle illalle elokuun alussa, niin myös tussien kiinnitykselle ja testipesulle jää aikaa.

Viimeinen vinkki ennen koulupäivää

Hanki nimikointia varten yksi tekstiilitussi, yksi permanent-tussi ja pieni rulla kirkasta kontaktimuovia. Niillä hoituu yli 90 prosenttia koulun alun merkinnöistä. Pidä tussit eteisen laatikossa koko syksyn ajan, sillä uudet lapaset, pipot ja sisäkengät ilmestyvät viimeistään lokakuussa – ja nimetön lapanen katoaa ensimmäisenä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista